Miksi tarvitsisin päätöksentukea lääkehoidossa?

UUTISET

Miksi tarvitsisin päätöksentukea lääkehoidossa?

Maija Kaukonen, Maija Kaukonen, LT, dosentti, EDIC, kliinisen farmakologian ja anestesiologian sekä tehohoidon erikoislääkäri | Medbase

4.6.2025

Lääketieteellisen tiedon määrä kasvaa jatkuvasti. Hoitosuositukset päivittyvät, hoitovaihtoehdot lisääntyvät ja tieto lääkkeiden turvallisuudesta lisääntyy aiheuttaen kliinikoille jatkuvaa painetta päivittää osaamistaan. Lisäksi potilasmäärät kasvavat, potilaat ovat yhä sairaampia ja lääkkeiden lukumäärä potilasta kohden lisääntyy, minkä vuoksi monisairaat ja runsaasti lääkkeitä käyttävät potilaat ovat arkipäivää kliinisessä työssä.

Riskialttiit lääkehoitokäytännöt ja lääkitysvirheet ovat merkittäviä vältettävissä olevia haittatapahtumien aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Lääkitysvirheistä vuosittain aiheutuvien kustannusten on arvioitu olevan 42 miljardia Yhdysvaltain dollaria. WHO onkin nimennyt Medication Without Harm -teeman kolmannen maailmanlaajuisen potilasturvallisuushaasteen aiheeksi.

Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmät

Digitaaliset työkalut ja potilaskohtaiset varoitukset ovat keskeisiä välineitä turvallisen lääkehoidon varmistamisessa erityisesti monilääkittyjen potilaiden hoidossa. Näiden työkalujen avulla voidaan tarjota ajantasaista lääketurvatietoa hoitohenkilökunnan käyttöön kaikissa lääkehoitoprosessin vaiheissa. Olipa kyse esimerkiksi lääkkeiden yhteisvaikutusten tunnistamisesta tai lääkkeiden käytön turvallisuudesta raskauden aikana, päätöksentuen järjestelmät mahdollistavat automaattisten, potilaan yksilölliseen tilanteeseen räätälöityjen varoitusten tuottamisen.

Miksi vain kliinisesti merkittävillä varoituksilla on väliä?  

Olennaista varoituksia laadittaessa on pitää niiden tietosisältö ajantasaisena niin, että ne vastaavat jatkuvasti päivittyvää tieteellistä näyttöä. Alati lisääntyvän lääketieteellisen tutkimustiedon kääntäminen selkeiksi, käytännönläheisiksi ja käyttäjäystävällisiksi varoituksiksi on ratkaiseva vaihe varoitusten sisällön luomisessa. Varoitukset eivät saa häiritä kliinisiä työnkulkuja epäolennaisilla, monimutkaisilla tai huonosti muotoilluilla suosituksilla.

Varoituksissa ei tulisi käyttää epämääräisiä ilmauksia, kuten ”Älä käytä tätä lääkettä” tai ”Käytä varoen”. Ilman turvallisempia vaihtoehtoja koskevia selkeitä ohjeita tällaiset viestit vain hidastavat ja hankaloittavat kliinistä työtä. Kun varoituksia annetaan liikaa tai ne koskevat vähämerkityksellisiä asioita, syntyy varoitusväsymystä, jolloin myös aidosti tärkeät varoitukset voivat jäädä huomiotta. Tämä puolestaan vaarantaa potilasturvallisuuden.

Hyvin suunniteltu päätöksenteon tukijärjestelmä tarjoaa yksittäisen potilaan tilanteeseen kohdennettuja varoituksia, jotka sisältävät selkeän ja kliinisesti tarkoituksenmukaisen suosituksen turvallisen ja tehokkaan lääkehoitopäätöksen tueksi.

Varoituksissa olevien suositusten tulee perustua ajantasaiseen tieteelliseen näyttöön ja olla muotoiltu siten, että kliinikko ymmärtää sekä itse ongelman että sen, miten tilanteessa voidaan toimia potilasturvallisesti. Kun varoitukset on tarkasti kohdennettu yksittäisen potilaan tilanteeseen, ne edistävät hoidon turvallisuutta tukien kliinikon päätöksentekoa – ilman tarpeetonta kuormitusta.

Tapaa asiantuntijat Medbase-symposiumissa

Toimin kesäkuussa EACPT 2025 -kongressissa puheenjohtajana Medbasen isännöimässä tieteellisessä sessiossa, jonka aiheena on lääkehoidon päätöksenteon tuki. Olemme kutsuneet mukaan johtavia asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa jakamaan näkemyksiään siitä, miten päätöksenteon tukijärjestelmät voivat entistä paremmin vastata kliinisen työn todellisiin tarpeisiin ja edistää turvallista ja vaikuttavaa lääkehoitoa.

Medbase Symposium | Maanantai 30.6. | klo 14.00–15.30
EACPT 2025 | Helsinki
Osasto #18

  • Professori Ylva Böttiger (Ruotsi)  
    Päätöksenteon tuki lääkehoidon optimoinnissa: näyttö, haasteet ja tulevaisuuden suunnat

    Ylva Böttiger on Linköpingin yliopiston kliinisen farmakologian professori, jonka tutkimus keskittyy lääkitysturvallisuuden parantamiseen päätöksenteon tukijärjestelmien ja rationaalisen lääkehoidon koulutuksen kehittämisen kautta.

  • Professori, LT Christoph Herborn (Saksa)
    Päätöksentuki hoidon uudistajana – tulevaisuus on jo täällä

    Christoph Herborn on saksalainen radiologi ja terveydenhuollon johtaja, joka on tunnettu kliinisen päätöksenteon ja digitaalisen transformaation edistämisestä sairaalajärjestelmissä. Hän on johtanut päätöksenteon tukijärjestelmän käyttöönottoa kaikissa Asklepios Kliniken -konsernin akuuttihoitoyksiköissä. Hänen tuore tutkimuksensa keskittyy tekoälyyn, koneoppimiseen ja logistisiin regressiomalleihin.

  • Dosentti Jana Lass (Viro)
    Lääkkeiden yhteisvaikutusten yleisyyden arviointi Virossa digitaalisen päätöksenteon tuen avulla

    Jana Lass on kliinisen farmasian dosentti ja kliinisen farmasian maisteriohjelman johtaja Tarton yliopistossa. Hänen tutkimustyössään yhdistyvät akateeminen tutkimus ja kliininen käytäntö painottaen lääkitysturvallisuutta, rationaalista lääkehoitoa ja yksilöllistettyä lääketiedettä.

  • Dosentti Maija Kaukonen (Suomi)
    Medbase-ratkaisut lääkehoidon päätöksenteon tueksi

    Maija Kaukonen on kliininen farmakologi ja tehohoitolääkäri, joka esittelee Medbasen roolia päätöksenteon tuen sisällöntuotannossa. Hän toimii myös tilaisuuden puheenjohtajana yhdessä dosentti Kari Laineen kanssa.

Lämpimästi tervetuloa osallistumaan tilaisuuteen, tapaamaan puhujia ja verkostoitumaan tiimimme kanssa.

Lue lisää EACPT 2025 -kongressista: https://www.medbase.fi/fi/eacpt-helsinki-2025/