UUTISET
Väärät penisilliiniallergiamerkinnät ovat yleisiä – ratkaisuja kuitenkin löytyy
Science to Practice
Ajankohtaiset katsaukset lääkitysturvallisuuteen ja lääkehoidon vaikuttavuuteen
28.4.2025

Tuoreen tutkimustiedon mukaan yli 95 % ihmisistä, joilla on penisilliiniallergiamerkintä, eivät ole todellisuudessa allergisia. Siitä huolimatta miljoonat potilaat välttävät edelleen β-laktaamiantibiootteja, mikä johtaa tehottomampien vaihtoehtojen käyttöön, antibioottiresistenssin kasvuun ja korkeampiin terveydenhuoltokustannuksiin (1).
Yhdysvalloissa 10–15 % sairaalapotilaista saa penisilliiniallergiamerkinnän, kun taas osassa Eurooppaa vastaava luku on alle 3 %. Todellinen IgE-välitteinen allergia voidaan kuitenkin vahvistaa vain 1–2 %:ssa tapauksista. Suoraan tehty lääkkeen altistustesti (DPT) on osoittautunut turvalliseksi, nopeaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi poistaa virheellisiä allergiamerkintöjä erityisesti matalan riskin potilailla (1).
Yli 95 % penisilliiniallergiamerkinnöistä on virheellisiä – silti miljoonat välttävät tehokkaita antibiootteja. Suora altistustesti tarjoaa turvallisen, nopean ja kustannustehokkaan tavan poistaa virheelliset allergiamerkinnät ja palauttaa mahdollisuus vaikuttavaan hoitoon.
Meta-analyysien mukaan yli 94 % potilaista sietää penisilliiniä altistustestin jälkeen, ja haittavaikutuksia – enimmäkseen lieviä – esiintyy alle 2 %:ssa tapauksista. Muut kuin allergologiaan erikoistuneet lääkärit ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat yhä useammin keskeisessä roolissa delabeloinnissa, koska validoituja työkaluja ja ohjeistuksia on saatavilla (1).
Vaikka tulokset ovat lupaavia, alle 40 % soveltuvista potilaista käy läpi delabelointiprosessin. Delabeloinnin integrointi osaksi antibioottien järkevää käyttöä ja hoitoprotokollia on tärkeää erityisesti maissa, joissa allergologeja on vähän (1). Lisäksi vahvistettu penisilliiniallergia tulisi dokumentoida yksittäisen lääkkeen tasolla (esim. amoksisilliini), koska ristiallergiat vaihtelevat eri penisilliinien ja muiden β-laktaamien välillä (2,3).
Terveydenhuoltojärjestelmien tulisi kehittää skaalautuvia ja tehokkaita keinoja tämän ongelman ratkaisemiseksi.
Saat kattavaa tietoa lääkkeiden välisistä ristiyliherkkyyksistä tutustumalla Xreactbase-tietokantaamme.
Uutisen on tuottanut Medbase Medical Team
Lähteet
- Tejedor-Alonso MA, Perez-Encinas M, Sanz Márquez S, Martinez Simon JJ, Moreno-Nuñez L, Gonzalez-Moreno A, Macias-Iglesias J, Rosado-Ingelmo A. How Far Are We From Achieving Delabeling of False Penicillin/ß-Lactam Allergy Alerts? A Population Problem. J Investig Allergol Clin Immunol. 2025 Feb 18;35(1):12-23. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38725322/
- Romano A, Atanaskovic-Markovic M, Barbaud A, Bircher AJ, Brockow K, Caubet JC, Celik G, Cernadas J, Chiriac AM, Demoly P, Garvey LH, Mayorga C, Nakonechna A, Whitaker P, Torres MJ. Towards a more precise diagnosis of hypersensitivity to beta-lactams – an EAACI position paper. Allergy. 2020 Jun;75(6):1300-1315.
- Hutten EM, Bulatović Ćalasan M, Trubiano JA, Pleijhuis RG, Terreehorst I. Discrepancies in Beta-Lactam Antibiotics Cross-Reactivity: Implications for Clinical Practice. Allergy. 2025 Feb 21;