Lääkkeiden käyttö maksan vajaatoiminnassa
Maksan vajaatoiminta lisää lääkehoidon epäonnistumisen riskiä maksasairauksissa esiintyvien farmakokineettisten ja farmakodynaamisten muutosten vuoksi (1, 2). Maksan vajaatoimintaa sairastavia potilaita hoidettaessa asianmukaisen lääkkeen ja oikean annoksen valinta on syytä tehdä huolellisesti. Usein nämä vaatimukset eivät välttämättä täyty. Jopa 30 prosenttia maksakirroosia sairastavista potilaista altistuu lääkeaineiden haittavaikutuksille – peräti 80 prosenttia näistä voitaisiin kuitenkin ehkäistä (3).
30 %
“Jopa 30 prosenttia maksakirroosia sairastavista potilaista altistuu lääkkeiden haittavaikutuksille.”
Kliininen ratkaisumme
Heparbase edistää lääkkeiden turvallista ja asianmukaista käyttöä potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta. Käyttäjälle annetaan yksityiskohtaiset annossuositukset kussakin maksan vajaatoiminnan luokassa, tiedot lääkkeiden mahdollisesta maksatoksisuudesta ja suositusten farmakologisista perusteista.
Heparbasen keskeiset
ominaisuudet
- Sisältää lääkkeiden farmakokinetiikan ja turvallisuuden luonnehdinnat maksan vajaatoiminnan yhteydessä
- Antaa annossuositukset kussakin kolmessa maksan vajaatoiminnan luokassa, jotka perustuvat Euroopan lääkeviraston (EMA) käyttämään luokitukseen
- Varoittaa lääkkeiden potentiaalisesta maksatoksisuudesta sekä huomauttaa kliinisen ja/tai laboratorioseurannan tarpeesta
- Mahdollistaa lääkkeiden käytön ja annostason arvioinnin maksan vajaatoiminnan eri luokissa
Luokittelujärjestelmät
Maksan vajaatoiminnan aste on jaettu Child–Pugh-luokituksen perusteella kolmeen luokkaan Euroopan lääkeviraston (EMA) suositusten mukaisesti:
Child-Pugh A (pisteet 5–6) | Lievä maksan vajaatoiminta | |
Child-Pugh B (pisteet 7–9) | Keskivaikea maksan vajaatoiminta | |
Child-Pugh C (pisteet 10–15) | Vaikea maksan vajaatoiminta |
Annostussuositusten luokitus
Heparbasen annosuositukset on luokiteltu. Suositukset jaotellaan liikennevalotyyppisin värikoodein sekä kirjaimin (A–D) lääkehoidossa mahdollisesti tarvittavien muutosten mukaisesti.
D | Käyttöä tulee välttää |
C | Annoksen tai annosvälin muuttaminen on tarpeen |
B | Tietoa ei ole saatavilla, tai suositus perustuu arvioon lääkkeen farmakologisista ominaisuuksista |
A | Annosmuutosta ei tarvita |
Kielet ja paikalliset lääkerekisterit
Medbasen sisällöt ovat saatavilla englanniksi ja yli kymmenellä muulla kielellä. Paikallisen käytettävyyden parantamiseksi lääketietoihin on yhdistettävissä kansalliset, paikalliset ja asiakaskohtaiset lääkerekisterit, joiden avulla lääkeinformaatio on haettavissa paikallisilla lääkkeiden kauppanimillä ja tunnisteilla.
Integrointi paikallisiin sähköisiin potilastietojärjestelmiin (EHR) on yksinkertaista. Tämä mahdollistaa säännöllisesti päivitettävien Medbase-lääketietojen sujuvan ja tehokkaan käytön eri maissa.
Uusimmat tiedot luotettavista lähteistä
Kaikki Medbase Knowledgebasen tieto perustuu tieteelliseen näyttöön. Viittaamme PubMedissä julkaistuihin, vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin sekä viranomaisten hyväksymiin asiakirjoihin, kuten lääkkeiden valmisteyhteenvetoihin (SPC).
Medbasen tietokantoja päivitetään jatkuvasti, jotta käyttäjien saatavilla olisi aina uusin tieto.
Luotettavaa tietoa turvallisen lääkehoidon tueksi
Parempaa potilasturvallisuutta
Kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa potilaan yksilöllisen lääkehoidon.
Näyttöön perustuvaa
Kaikki tieto esitetään läpinäkyvästi linkitettynä alkuperäislähteisiin eli vertaisarvioituun kirjallisuuteen ja viranomaisten hyväksymiin asiakirjoihin.
Kliinisesti merkittävää
Kattavat ja oleelliset tiedot lääkkeiden turvallisesta käytöstä yhdestä lähteestä.
Digitaalista konsultaatiota
Tiedot ovat kliiniseen farmakologiaan erikoistuneiden lääkäreiden validoimia ja
suunniteltu tukemaan kliinistä työtä sekä lääkkeiden turvallista käyttöä.
Uutiset
Pysy ajan tasalla!
Geeniperimä vaikuttaa lääkehoidon tuloksiin
- Haastattelu
- Prof. Mikko Niemi
”Kehitystyömme on oltava kauaskatseista”
- Yksi meistä
- CPO Markus Jansén
- Verbeek. Pharmacokinetics and dosage adjustment in patients with hepatic dysfunction. Eur J Clin Pharmacol. (2008). 64(12): 1147-1161.
- Weersink et al. Evidence-Based Recommendations to Improve the Safe Use of Drugs in Patients with Liver Cirrhosis. Drug Saf. (2018). 41(6): 603-613.
- Dose adjustment in patients with liver cirrhosis: impact on adverse drug reactions and hospitalizations. Eur J Clin Pharmacol. (2013). 69(8): 1565–1573.